Kenen on kaupunki ja kenen tekstejä ja kuvia kaupungissa saa näkyä? Tekstisananvalta ja kuvanvapaus ovat käytännössä lehdillä, mainostajilla ja julkisella taholla -siis niillä kenellä on sekä rahaa, että valtaa. Stickereiden liimaaminen, villit julisteet ja graffitit ovat kiellettyjä. Mm. sähkökaapit pyritään pitämään puhtaina ajatuksista huolellisella siivoamisella. Onko kaupungin siivoaminen siisteyttä vai ihmisten vaientamista? Olisiko vaarallista antaa stickereiden ja katutaiteen rehottaa edes jossakin? Täällä se on ainakin luvallista.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Graffitit ja junat

”Kun on ensin väsänny koko yön jotain vaunuu ratapihalla ja sitten väsyneenä vaeltanu toistakymmentä kilometriä kyttäämään, kun sieltä tulee se juna, jossa on sun piissit. Kyllä sitä tsiigaa muna pystyssä ja hyppii ja hurraa ja halaa kavereita. Se on varmaan yhtä hieno tunne kuin jos olis poliisi ja menis kotiin, kun on just ampunu jonkun”, analysoi Pete harrastuksensa huikeimpia elämysmatkoja miltei liikuttuneena. Juuri junat ovatkin graffitistin unelmakohde. ”Sanotaan, että tää on organisoitua toimintaa ja että me terrorisoidaan jotain tiettyjä junia. Paskan marjat mä maalaan mihin mä haluun. Ei ole mitään väliä mihin se juna kulkee. Kunhan se kulkee”, ärähtää Pete. (lainattu tekstistä:Helsinki graffiti all night long)
Turku





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti